Tervetuloa juhlistamaan Johan Ludvig Runeberg päivää 5.2.
Bistro Gustafiin viiden ruokalajin menun merkeissä. 
Porvoon ruotsinkielinen Runebergskören BSB - kuoro käy esittämässä
muutaman laulun noin klo 19.

Menu 58 € / henkilö, ennakkoon tilattuna 53 € / henkilö,
mainitse varausta tehdessä menu Runeberg.
Tee varaus näppärästi linkin kautta https://bistrogustaf.fi/poytavaraus
Menu myynnissä 3.-6.2.

MENU RUNEBERG
MADETTA BELLEVUE L, G
hyytelöityä madetta, kasviksia ja majoneesia

HÄRÄNHÄNTÄLIENTÄ L, G
paahdettua häränhäntälientä, savustettuja juureksia ja häränhäntäkroketti

HIRVEÄ KAHDELLA TAVALLA
Paahdettua hirvenvasanfileetä, ylikypsää hirvenentrecotéa, paistettua haaparouskua,  tryffeli-puikulamuusia ja rosmariini-madeirakastiketta

JUUSTOJA
valikoima ranskalaisia juustoja, hedelmäleipää ja kirsikkahilloa

"RUNEBERGINTORTTU"
piparkakkukaramellisoitua mantelia, vadelmavaahtoa, vadelmageeliä ja punssikreemiä
58 € / henkilö, ennakkoon tilattuna pöytävarauksen ohessa 31.1. mennessä
53 € / henkilö.
5.2.  menun lisäksi tarjoilemme blinejä, a la cartelista ei voimassa.

Porvoon Vapaapalokunnan (VPK) soihtukulkue on yksi  Runebergin päivän 5.2. pisimpään jatkuneita perinteitä. Se alkoi jo 1868, vain vuosi sen jälkeen,
kun VPK oli perustettu nimellä Frivilliga Brandkåren i Borgå stad.
J. L. Runeberg oli ollut yksi VPK:n perustajajäsenistä.  Kiitoksena tästä ja kunnioittaakseen Runebergin ansioita  VPK järjesti soihtukulkueen, joka kävätervehtimässä  Runebergia tämän syntymäpäivänä 5. helmikuuta.

Johan Ludvig Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Hänet muistetaan runoilijana, mutta Runeberg toimi myös opettajana ja toimittajana. Runebergin vaikutus suomalaisen kansallisidentiteetin syntyyn on suuri. Hän loi 1830- ja 1840-luvulla ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta.

Maamme-laulu, Vänrikki Stoolin tarinat ja monet suositut virret ovat Runebergin käsialaa. Myös Sibelius sävelsi useita Runebergin runoja. Runeberg nousi jo elinaikanaan kansallissankarin asemaan, ja Runebergin syntymäpäivää alettiin juhlia hänen vielä eläessään.

Runeberg syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804. Yliopisto-opinnot hän suoritti Turussa ja työskenteli kesäisi kotiopettajana mm. Keski-Suomessa Ruovedellä ja Saarijärvellä. Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin, ja myös Runeberg muutti sinne 1828. Runeberg julkaisi ensimmäiset runonsa jo opiskeluaikoina. Ensimmäinen runokokoelma Dikter julkaistiin 1830.

Runeberg avioitui pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin kanssa vuonna 1831. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista kuusi poikaa jäi eloon.
Muutto Porvooseen

Porvooseen Runeberg muutti kasvavan perheensä kanssa vuonna 1837 saatuaan Porvoon kymnaasista lehtorin viran. Opettajanuransa ohella hän toimitti Borgå Tidning -lehteä. Runeberg käytti paljon aikaa ruotsinkielisen virsikirjan uudistustyöhön. Runebergin perhe asui useassa eri osoitteessa Porvoossa, ennen kuin perhe vaurastui ja pystyi ostamaan ison talon uudesta empirekaupunginosasta 1852. Talossa vieraili Runebergin laajan ystävä- ja ihailijapiirin lisäksi useita Suomen taide- ja tiede-elämän merkkihenkilöitä.
Rakkaus luontoon

Vapaa-ajallaan Runeberg samoili mielellään luonnossa, kalasti ja metsästi. Kesät runoilija vietti perheineen kesäpaikassaan Porvoon Kroksnäsissa.

Tekstin lähteenä Porvoon Kaupunki
https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/museot-ja-nayttelyt/runebergin-koti/johan-ludvig-runeberg/