torstaina 5.2. Bistro Gustafiin!
Illan kunniaksi tarjoilemme 3- tai 5-ruokalajin menun, joka ammentaa inspiraationsa suomalaisista makuperinteistä.
MENU RUNEBERG
JÄÄKELLARINLOHTA L, G
saaristolaisleipäsalaattia ja sinappi-tillikastiketta
tai
METSÄSIENIKEITTOA L, G
perunarieskaa, ruisreikäleipää ja piimäjuustoa
***
PAISTETTUA KUHAA L, G
sienimuhennosta ja piparjuurta
tai
KIVIUUNISSA HAUDUTETTUA KARITSAN ENTRECÔTEA
säräjuureksia ja paistinkastiketta
***
-RUNEBERGINTORTTU- L, G
mantelia, vadelmamousse ja punssikastiketta
3 ruokalajia 48 € / henkilö
5 ruokalajia 68 €
viinipaketti 27 € / 68 €
Menua tarjoillaan 4.-5.2.
( 5.2. a la carte- / blinilista ei voimassa)
Varaa pöytä näppärästi linkin kautta ja mainitse varauksen ohessa MENU
Tunnelmaa rikastuttaa Porvoon ruotsinkielinen Runebergskören BSB -kuoro, joka käy esittämässä muutaman laulun noin klo 19.
Lisäksi pääset todistamaan yhtä Runebergin päivän vanhimmista perinteistä: Porvoon Vapaapalokunnan soihtukulku marssii illan aikana Bistro Gustafin ohi, Runebergin kunniaksi. Soihtukulkue on järjestetty jo vuodesta 1868 alkaen.
Porvoon Vapaapalokunnan (VPK) soihtukulkue on yksi Runebergin päivän 5.2. pisimpään jatkuneita perinteitä. Se alkoi jo 1868, vain vuosi sen jälkeen,
kun VPK oli perustettu nimellä Frivilliga Brandkåren i Borgå stad.
J. L. Runeberg oli ollut yksi VPK:n perustajajäsenistä. Kiitoksena tästä ja kunnioittaakseen Runebergin ansioita VPK järjesti soihtukulkueen, joka kävätervehtimässä Runebergia tämän syntymäpäivänä 5. helmikuuta.
Johan Ludvig Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Hänet muistetaan runoilijana, mutta Runeberg toimi myös opettajana ja toimittajana. Runebergin vaikutus suomalaisen kansallisidentiteetin syntyyn on suuri. Hän loi 1830- ja 1840-luvulla ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta.
Maamme-laulu, Vänrikki Stoolin tarinat ja monet suositut virret ovat Runebergin käsialaa. Myös Sibelius sävelsi useita Runebergin runoja. Runeberg nousi jo elinaikanaan kansallissankarin asemaan, ja Runebergin syntymäpäivää alettiin juhlia hänen vielä eläessään.
Runeberg syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804. Yliopisto-opinnot hän suoritti Turussa ja työskenteli kesäisi kotiopettajana mm. Keski-Suomessa Ruovedellä ja Saarijärvellä. Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin, ja myös Runeberg muutti sinne 1828. Runeberg julkaisi ensimmäiset runonsa jo opiskeluaikoina. Ensimmäinen runokokoelma Dikter julkaistiin 1830.
Runeberg avioitui pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin kanssa vuonna 1831. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista kuusi poikaa jäi eloon.
Muutto Porvooseen
Porvooseen Runeberg muutti kasvavan perheensä kanssa vuonna 1837 saatuaan Porvoon kymnaasista lehtorin viran. Opettajanuransa ohella hän toimitti Borgå Tidning -lehteä. Runeberg käytti paljon aikaa ruotsinkielisen virsikirjan uudistustyöhön. Runebergin perhe asui useassa eri osoitteessa Porvoossa, ennen kuin perhe vaurastui ja pystyi ostamaan ison talon uudesta empirekaupunginosasta 1852. Talossa vieraili Runebergin laajan ystävä- ja ihailijapiirin lisäksi useita Suomen taide- ja tiede-elämän merkkihenkilöitä.
Rakkaus luontoon
Vapaa-ajallaan Runeberg samoili mielellään luonnossa, kalasti ja metsästi. Kesät runoilija vietti perheineen kesäpaikassaan Porvoon Kroksnäsissa.
Tekstin lähteenä Porvoon Kaupunki
https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/museot-ja-nayttelyt/runebergin-koti/johan-ludvig-runeberg/